Mainio Martsari -suunnitelma - avaruus ja vihreys katoaa

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MAINIO MARTSARI

Suunnitelman lähtökohtia ja asukkaiden mielipide

Yritys suunnitella kokonaisuutta on sinänsä hyvä. Mutta suunnitelmassa annetaan ymmärtää, että Martinlaaksoa koskeva pitkän tähtäimen suunnitelma olisi syntynyt asukkaiden ja kaupungin edustajien vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutustilaisuudet ovat kuitenkin olleet yksinpuhelua ja jos joku paikallinen on mielipiteensä sanonut, sitä ei ole juuri noteerattu. Suunnitelmassa sanotaan myös, että alueen pientaloaluetta olisi ”tutkittu” myös asukkaiden toiveiden mukaan. Tämä tuskin pitää paikkansa. 

Se, että on lähes mahdotonta sovittaa yhteen alueella jo asuvien toiveet ja tämä suunnitelma, johtuu tavoitteesta kasvattaa alueen väestöä nykyisestä 13 500 asukkaasta 20 500 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Väestön näin mittava kasvattaminen edellyttää huomattavaa lisärakentamista. Käytännössä tavoiteltu 350 000 rakennusneliömetrin lisäys Martinlaakson keskusta-alueelle ei mahdu nykyisiin talorakenteisiin, minkä vuoksi aluetta suunnitellaan lähes kuin uudisrakentamiskohteena. Niinpä sivulla 7 esitetyssä kuvassa, joka esittää rakentamisen edistymistä, nykyiset pientaloalueet on jyrätty maan tasalle. Yleisarviona voidaankin sanoa, että suunnitelma on ylimitoitettu lisärakentamisen osalta.

 Alueen väestön kasvattaminen

Koko Helsingin seudun (14 kuntaa) väestön kasvattaminen perustuu muun muassa Helsingin Seudun Yhteistyökokouksen vuonna 2018 hyväksymään suunnitelmaan kasvattaa Helsingin Seudun väestö vuoden 2019 1,5 miljoonasta asukkaasta 2 miljoonaan asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä (MAL-sopimus). Se, että korkeimmat kuntapäättäjät ovat aikanaan hyväksyneet tällaisen suunnitelman, ei tarkoita sitä, että martinlaaksolainen, jos asiasta häneltä kysytään, sitoutuisi tähän väestötavoitteeseen. Tämä väestötavoite on monessa suhteessa kyseenalainen. Ensinnäkin tarkoitus on tyhjentää pienenevän väestön Suomen maaseutu, vaikka suurin osa muualla kuin suurimmissa kaupungeissa asuvista ei halua lähteä, jos vain olisi työpaikka. Jos pääkaupunkiseudulle ei rakenneta niin paljon kuin on suunniteltu, asuntojen suhteellinen niukkuus ja niiden korkeahko hinta saavat yritykset sijoittamaan työpaikkoja myös väestökatoalueille. Mitään väestöryntäystä pääkaupunkiseudulle ei syntyisi. 

Väestön voimakas kasvattaminen Helsingin seudulla kuormittaa myös ympäristöä ja aikaansaa kasvihuonepäästöjä. Rakennetaanhan Helsingin seudulle uutta ja taas maaseutukaupungeissa kerros- ja omakotitalot jäävät tyhjilleen. Tämä on resurssien haaskausta. 

Elinympäristö ja vihreys

Martinlaaksossa lisärakentaminen kohdistuu jo rakennetuille alueille, mikä heikentää alueella jo asuvien elinympäristöä. Mainio Martsari -suunnitelman toteuttaminen aikaansaa entistä tiiviimmän kaupunkirakenteen. Ahtauden myötä vihreys talojen ympäriltä katoaa ja yhä harvempi näkee puita omasta ikkunasta. Niinpä puuston hapekkuutta lisäävä ja sen kesällä viilentävä vaikutus heikkenee. Ihmiset ovat kuitenkin aikanaan muuttanet Martinlaaksoon myös sen perusteella, miltä pihalla näyttää. Mainostettu ”yhteinen” asuminen, jota tiiviys edellyttää, ei lisää viihtyvyyttä. 

Autojen pysäköinti aiotaan siirtää pysäköintitaloihin, mikä kasvattaa matkaa ulko-ovelta autolle. Asukas ei varmaan halua, että talon vieressä oleva autopaikka siirtyy kovin kauas. Suunnitelman mukaan pyritään luomaan ”tahtotila” autopaikkojen vähentämiseksi. 

Suunnitelmassa sanotaan, että sen toteuttaminen lisäisi viheralueiden määrää 10 prosenttia entisestään. Viittaako tämä Martinlaakson keskusta-alueeseen tai koko Martinlaaksoon, jää epäselväksi. Arvio 10 %:sta ei kuitenkaan pidä paikkansa kummassakaan tapauksessa. Viheralueiden laskennallinen lisäys mitä ilmeisimmin johtuu siitä, että olemassa olevia metsiä ruvetaan luokittelemaan viheralueiksi. Suunnitelmassa ollaan sitä paitsi kaatamassa Martinlaaksontien eteläpuolella olevat metsät.

Segregaatio (alueellinen tasa-arvo)

Mainio Martsari suunnitelmassa aiotaan rakentaa pääosin pieniä asuntoja. Uusien vuosina 2019 - 2021 rakennettujen asuntojen keskikoko on Vantaalla jo pudonnut keskimääriin 47 neliömetriin, kun se oli vuosina 2000 - 2009 rakennetuissa asunnoissa 89 neliömetriä. Vantaalla asuntojen keskikoko on jo selvästi pienempi kuin Espoossa ja Helsingissä. Vaikka Vantaan kaupunginhallitus on rajoittanut pienten asuntojen määrää, päästään Vantaan uusissa taloissa edelleen helposti siihen, että asuntojen keskikoko on alle 50 neliömetriä.  Tendenssi rakentaa pieniä asuntoja sekä rakentamisen painottuminen alueille, jossa väestön keskitulot jäävät alle on koko alueen keskitason, voimistavat alueiden eriytymistä väestön sosiaalisen aseman mukaan. Mainittakoon, että Martinlaaksossa väestön keskitulot ovat alle koko Vantaan keskitason ja selvästi pienemmät kuin Espoossa ja Helsingissä.  

Martinlaakson suunnitellulla lisärakentamisella tavoitellaan yli 7000 hengen väestölisäystä. Tämä on 1,4 % koko Helsingin Seudulle tavoitellusta 500 000 asukkaan lisäyksestä. Martinlaakson asukasluku on nykyisin kuitenkin vain 0,9 % Helsingin Seudun väestöstä. Martinlaaksoa koskevan tavoitteen kohtuuttomuutta vain korostaa se, että lisärakentaminen tapahtuu jo rakennetulla alueella. 

Martinlaakson pientaloalueiden tyly kohtelu

Erityisen kovakouraisesti Mainio Martsari käsittelee Martinlaakson keskustan pientaloalueita. Alueelle odotettavissa olevista lisäneliömetreistä 80 prosenttia voisi suunnitelman mukaan toteutua pientaloalueella. Tämä tarkoittaisi nykyisten pientalojen purkamista. Tavoiteltujen lisäneliömetrien kohdalla Mainio Martsari -suunnitelmassa tosin aikaansaa sekaannusta se, että toisaalta puhutaan tavoitelluista 350 000 neliömetrin lisäyksestä ja taas toisaalla odotettavassa olevasta 125 000 lisäneliöstä vuoteen 2050 mennessä.

Martinlaakson vetovoima

Mainio Martsarin tapaisia suunnitelmia markkinoidaan sanomalla, että alueelle on kova tunku ja että uudet ihmiset pitää ottaa vastaan. Suunnitelmassa sanotaankin: ”Selvää on, että Martinlaaksossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa ja potentiaaliset täydennysrakentamisen paikat nousevat suureen merkitykseen”. Tällä kai halutaan viitata siihen, että Martinlaaksossa asuntojen kysyntä ylittäisi niiden tarjonnan. Tilastokeskuksen mukaan asuntojen (vanha kerrostalokaksio) hinta on Martinlaaksossa pudonnut 8,7 % vuoden 2020 toiselta neljännekseltä vuoden 2024 toiselle neljännekselle. Pääkaupunkiseudulla vastaava pudotus oli 3,7 % ja koko maassa 1,5 %. Tämän vuoden toisella neljänneksellä kerrostalokaksio oli Martinlaaksossa keskimäärin 15 % halvempi kuin koko maassa ja noin puolet halvempi kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Tämän perusteella Martinlaaksoa ei voida pitää kovin vetovoimaisena. 

MARTINLAAKSON ASUKASYHDISTYS