Vihertie 44-46 ja 48 rakentaminen - liian raskasta

Vihertien 44-46 ja 48 kaavat

Martinlaakson asukasyhdistys ei kannata tonteille Vihertie 44-46 ja 48 ehdotetun kaavan hyväksymistä nykymuodossa. Rakentaminen on liian raskasta.

Kaavamuutosehdotuksessa halutaan rakentaa tonteille Vihertie 44-46 ja 48 noin 10 000 kerrosneliömetriä ja mahdollisesti vielä lisää tämän edellyttämää palvelurakentamista. Asuntojen keskikooksi kaavaillaan 54 neliömetriä. Osoitteessa Vihertie 44 – 46 sijaitsee nykyisin matala toimitalo. Tontilta Vihertie 48 on purettu omakotitalo. Lisärakentaminen sijoittuu pientaloalueen viereen.  Vihertie 48 on toistaiseksi kaavoitettu asuinpientaloalueeksi. Suunniteltu lisärakentaminen olisi liian suurta:

-                          Se heikentäisi alueen asukkaiden elinympäristöä

-                          aikaansaisi liikennekaaoksen

-                          loisi Martinlaaksoon uuden ongelman, kun pienistä asunnoista on jo nyt                               ylitarjontaa.

Kaava-alueelle kaavaillaan paria pienempää kerrostaloa Vihertien varteen ja taas Louhelantien varteen yksi yhtenäinen tai lähes yhtenäinen pitkä talo, joka nousee aina 9-kerroksen korkeuteen Vihertien ja Louhelantien risteyksessä. Alue olisi tuolloin ahdettu aivan täyteen kerrosneliöitä niin, että pihapiiri jäisi mitättömän pieneksi.

Alueelle kaavaillaan autopaikkoja periaatteella 1 ap/130 asuinkerros-m². Mitoitus on niukka ja jo sinällään karsii asukkaita. Alue ei juuri ole autoa käyttäville lapsiperheille sovelias. Autoja esitetään pysäköitäväksi myös Vihertien varrelle, mikä ei ole ennen ollut sallittua. Juuri uudistettu Vihertie on tehty niin kapeaksi, että sen varrelle on mahdoton pysäköidä.

Kaavaesityksessä lisärakentamista perustellaan valmistautumisena odotettuun väestönkasvuun, minkä vuoksi Martinlaaksoon pitäisi rakentaa lisää 100 000 kerrosneliömetriä. Vantaan väestönkasvusta on todettava, että kaupunki pystyy itse vaikuttamaan siihen asuntojen tarjonnan määräävällä kaavoituspolitiikalla. Nyt tosin asuntoja on paljon tyhjillään, minkä vuoksi asuntojen tarjonta ei enää edes vaikuta väestön muuttamiseen Vantaalle. Vantaan vetovoima alueena on heikentynyt, minkä osoituksena Vantaan väestönkasvu on puolittunut ja Suomen sisäinen nettomaahanmuutto on Vantaan kohdalla negatiivinen. Martinlaakson vetovoima asuinalueena on heikentynyt jopa muuta Vantaata enemmän.  Tämä näkyy muun muassa asuntojen hintojen jyrkässä alamäessä

Kuvatun kaltaista täydennysrakentamista puolustellaan myös pyrkimyksellä vähentää ympäristöä kuormittavia päästöjä. Tämäkin väite on kyseenalainen. Onko järkevää ehdoin tahdoin houkutella ihmisiä muuttamaan Vaasasta, Porista, Joensuusta, Lappeenrannasta Vantaalle. Rakennukset jäisivät vain tyhjiksi muuttotappiokunnissa. Työmatkatkin pitenisivät. Onko tämä ympäristöystävällistä?

Sikäli kuin Vantaalla halutaan rakentaa lisää, olisi hyvä keskittyä aivan uusiin alueisiin kuten Aviapolikseen. Miksei kaupunki tartu toimeen ja ala suunnitella uutta asuinaluetta tyhjälle alueella radan varteen Lapinkylään?  

On myös huomattava, että Mainio Martsari -suunnitelmassa, johon Vihertien 44-46 ja 48, rakentaminenkin kuluu ei pohdita lainkaan sitä, miten lisärakentaminen vaikuttaa olemassa olevan väestön oloihin. Voidaankin kysyä, onko Martinlaakso jo niin huono-osainen, että sille voi tehdä mitä hyvänsä.

Vantaalla 10.12.2025                Martinlaakson asukasyhdistys